Käääk!

Nopeasti se aika vierähtää, melkein VUOSI ehti kulumaan tässä tahattomassa, ei mitenkään suunnitellussa blogitauossa :O. Kaikenlaista on vuoden aikana tapahtunut, paljon ihanaa mutta myös paljon kaikkea ikävävääkin... mutta niitä ei täällä muistella ;). 

Joten anteeksi ja kiitos blogini seuraajille ketkä jatksatte tänne vielä eksyä ja ehkä lukeakkin omituisia höpinöitäni ja kauheita kuvatuksiani katsoa ;). Monasti on ollut tarkoitus tulla päivittelemään, vaan näin kauan siinä sitten meni.

Tämä postaus tulee sisältämään menneitä juttuja, lähinnä kuvia. Kuvia oli kuitenkin kertynyt tuhottoman paljon niin en nyt niitä kaikkia tänne laittele (muuten saattaa hyytyä kone), mutta jotain kuitenkin :).

Ensinnäkin aikaisempaan postaukseeni viitaten, tällaisia niistä tipuista sitten tuli :P.

 

 Kolme komeaa kukkoa. Kaksi herraa pääsi uuteen kanalaumaan ja yksi päätyi pataan.

Hautomakone lauloi viime keväänä ahkerasti, yhteensä neljä kertaa.

Seuraavassa satsissa kuoriutui myös kolme munaa ja niistä tipuista kehkeytyi tällaisia;

Tässä ovat vielä kovin nuoria, mutta komeita kukkoja tuli myös tässä satsissa kaksi (nuo etummaiset; Roisto ja Vellihousu) ja yksi ihana kana nimeltään Iiris.

Kolmannella kerralla kuoriutuikin sitten 5 munaa ja niistä kolme oli kukkoja (päätyivät kaikki pataan) ja kaksi kaunista kanaa (jotka kinaavat tuossa edustalla) Puolukka ja Mustikka. Taka-alalla Iiris ja Roisto. 

Neljännellä kerralla haudoin Jätti-kochin munia, joista kuoriutui kahdeksan ja kerrankin kanoja tuli enemmän kuin kukkoja nimittäin viisi! Heistä ei löytynyt nyt tähän hätään yhtään kunnollista kuvaa, mutta ovat kyllä jo melkoisen mahtavia lyylejä :).

Ja toinen juttu liittyen edelliseen postaukseen on että meille syntyi kesällä kaksi pesuetta angorakaneja.

Tira-emo poikastensa FreeBeen, Louhin, Taikan, Honeyn ja Muskotin kanssa.

Herra-Kukkanen vaavina

Ruskea pikkainen on nimeltään Taika.

Näitä meille syntyi siis yhteensä 18kpl!

Kaikki löysivät kotinsa, kaksi tyttöä ruskea Taika ja musta Eben sekä madagaskarin värinen Herra-Kukkanen jäivät tänne meille asumaan.

Tänä keväänä on myös tarkoitus saada angoran poikasia. Eli jos joku on sellaisesta karvakäädystä kiinnostunut minulta voipi sellaisia kysellä ;).

Angorakania haaveillessa pitää vaan miettiä tarkkaan onko valmis keritsemään turkin noin 90 päivän välein. Kania ei myöskään saa päästää kastumaan sillä turkki huopaantuu kastuessa, eli katto pitää ehdottomasti olla pään päällä. Muuten nämä tupsukorvat ovat kyllä mahdottoman valloittavia hassuja möllysköitä :) .

Jörö, Siiri ja Ilo.

Kesällä suuri haaveeni myös toteutui omista lampaista :). Nämä leidit saapuivat kovalla äänellä Susie:n laitumilta. 

Lauma on kesästä melkoisesti muuttunut, ainut joka vieläkin meiltä löytyy on tämä hassu luppakorvainen Jörötys. Kainunharmas Siiri ei sopeutunut kolmen lampaan laumaan vaan oli hirmuisen arka/säikky ja huuteli huutelemistaan, joten hänelle etsimme toisen kodin isommasta laumasta. Ilo-karitsa sen sijaan oli varsinainen sydänkäpynen (ainakin minulle) ja se oli tarkoitus meillä pitääkkin, mutta aina ei vain asiat mene kuten pitäisi. Eräänä Joulukuun aamuyönä Ilo oli jäänyt kiinni heinäverkkoon (sellaiseen mitä lampaille myydään) päästään ja menehtynyt siihen :(.

Meille tuli siis melkoinen paniikkikiire löytää Jörölle kaveri. Ja sellaiset löytyivätkin onneksi todella nopeasti, olivat päätymässä teuraaksi (ja olivat myös melkoisen saastaisessa kunnossakin). Nykyinen lauma koostuu kahdesta suomenlampaasta (uuhi ja pikkuinen pässi) sekä Rygja-Jöröstä. Lisäksi tämän vuoden puolella laumamme on kasvanut kahdella kutulla. Kunnollisia kuvia ei nyt ollut koneella valmiiksi niin täytyy heidätkin laittaa näytille toinen kerta :).

Elämä on tämän vuoden aikana siis muuttunut melkoisesti. Päivät ovat rytmittyneet, eikä tosiaan voi sanoa että ei olisi mitään tekemistä :). Mikä on ihan kiva, kuka sitä jaksaisi vain peukaloitaan pyöritellä ;).

Ja käsityörintamalle päästäkseni tässä kuvatuksia joistakin vuoden sisällä valmistuneista töistäni. Tässä ei nyt ole yhtään kuvia mitä olen tilauksesta tehnyt tai myyntiin laittanut (ehkä niitä olisi ollut fiksumpaa näytellä, höm... mutta mulla on laiska kameramies, siis minä itse) vaan ainoastaan omia hupitöitä :P.

Mulle tuli joku kauhea huivimania ja tein tuontuosta vinon pinon hartiahuiveja osan valmiilla ohjeilla, osan rankasti soveltaen ja muutaman jopa omasta päästänikin. Nämä kuvissa esiintyvät huivit olivat sitten vain päässeet kameran eteen.

Junasukat tein pikkuiselle tyttövauvalle joka syntyi ystävien perheeseen Lokakuussa.

 Ohje: Junasukat

Nämä ohkaistakin ohkaisemmat alpakkasukat tein omalle äidilleni, malli on omasta päästä kehitelty aika yksinkertainen palmikkosukka.

Ja tässä kuvatus yhden lampaan villoista jotka syksyllä kerisin sekä taskulamppukissa.

Nämä villat odottavatkin vielä karstausta ja kehräämistä. Olen todellinen tumpelo käsikeritsimien kanssa, en vain saa villoja sileiksi (tai ainakaan niin sileiksi kuin itse haluaisin). Karstamyllystä siis haaveilen.

Tässä vyyhdillinen Siirin kauniista villasta kehrättyä lankaa. Harjoittelin Navajo-kertaamista.

Angoravillaakin olen saanut kehrättyä mutta se kuuluisa kuva uupuu ;). Angorassa ei se käsiala ole ehkä kovinkaan kaunista mutta olin kovin ylpeä jo siitä että sain muodostettua lankaa, se ei ole helppoa. 

Kesällä innostuin myös kokeilemaan aurinkovärjäämistä.

Lasipullossa on 100g vyyhti Ruskovillan silkkivillaa, punajuurenkuoria, tammenterhoja, kaarnanpaloja ja etikkaa. Tölkki oli aurinkoisella ikkunalla noin 3kk:tta ja pesun jälkeen lanka näytii tältä:

Siis todella upea violetti väri syntyi. Harmiksi vain huomasin että väri ei kestä aurinkoa vaan muuttuu melko herkästi rusehtavaksi :(. Seuraavalla kerralla pakko kokeilla alunalla.

Kesällä ja syksyllä tuli muutenkin paljon värjäiltyä niin luonnonaineilla kuin KoolAideillakin, sekä happoväreillä. Oma ehdoton suosikkini värjäykseen on nuo luonnon omat aineet mutta myös happoväreillä leikkiminen on mukavaa ja mielenkiintoista, KoolAidit sen sijaan saavat jatkossa jäädä lapsille. Niillä voi mukavasti värjätä mm. itse tehtyä muovailuvahaa ;).

Tässä eniten KoolAid sekamelskoja.

Ulkona nuotiolla kasvivärjäystä.

Syksyllä keskimmäinen Prinsessani aloitti myös koulun. Tarkoitus oli tehdä reppu ja penaali itse. Penaali tuli tehtyä mutta reppu ostettiin Maailmankaupasta.

Tämä hamonen sen sijaan meni yhdelle pikkaiselle tytölle synttärilahjaksi.

Ja lopuksi on ihan pakko mainita kuinka valtaisan satoisia kesäkurpitsat olivat viime kesänä. Mikään muu ei oikein tykännyt kasvaa kunnolla, oli liian kylmää ja märkää, kesäkurpitsat vain rehottivat ja kasvattivat hedelmiään. Näitä on nyt kova ikävä.

Sellainen pika katsaus menneeseen :).

Tällä hetkellä chilit ovat jo kasvamassa, tänä vuonna vain kahta erisorttia + yksi chilintynkä joka säilyi talven yli elossa. Pian laitan myös basilikansiemenet multiin. 

Kova halu olisi jo päästä uloskin kaivamaan maata mutta lunta on ihan kiitettävästi ja pakkastakin harmillisen paljon. Mutta ehkä se lämminkin sieltä taas tulee, toivottavasti.

Kauniita talvipäiviä kaikille!